Sivut

lauantai 18. marraskuuta 2017

Yhteenvetoa

Haluan ensimmäisenä sanoa, että on ollut suuri kunnia ja uskomaton etuoikeus saada osallistua Winnovan hajuerottelukoulutukseen, kiitos mahdollisuudesta 🙏

Tämän koulutusjakson aikana olen oppinut paljon koirista, käyttäytymisestä ja kouluttamisesta mutta ennenkaikkea itsestäni. Mihin minusta Mimin ohjaajana on ja miten ammennan oppimaani käytännössä. Miten tulevaisuudessa tulen käyttämään näitä taitoja seuraavan koiran kanssa, koska toista Mimiä ei ole eikä tule.

Kirjallinen materiaali tästä koulutusjaksosta on jotakuinkin tässä blogissa, sillä exceltiedosto vahvistetaulukoistani matkasi bittiavaruuteen jo aikoja sitten. Kyllä tietotekniikka on hienoa... Enkä mitenkään jaksa uskoa, että kaivaisin vahvisteiden määrän nauhoittamistani videoista enää uudelleen. Mikäli joku joskus haluaa tällaista dataa minun ja Mimin työskentelystä, joudun toteamaan että valitettavasti ei onnistu.

Uskomattoman hieno matka tämä koulutus on ollut ja arvostan suuresti myös sosiaalista puolta, sitä, että olen saanut tutustua näihin hienoihin ihmisiin:

Keijo: Kiitos luottamuksesta, uskosta ja arvostuksesta. Oli hienoa päästä mukaasi aitoon työtilanteeseen ja nähdä, miten ammattilainen tekee työtä koiran kanssa. Uskon vakaasti pystyväni samaan!

Tommy: Kiitos mahtavista ideoista, maalaisjärjestä ja rautalangalla vääntämistäsi ohjeista. Kokemuksesi kouluttajana ja eläinten kanssa toimijana on ihailtavaa ja moiseen en usko pystyväni sitten millään ;) Mahtava pelisilmä ja rento ote! Kiitos!

Satu: Kiitos kurssiystävyydestä ja uudesta näkökulmasta hitaan koiran koulutuksessa. Ihailen pitkää pinnaasi ja paneutumistasi kasvattajan työhön hienon rotusi parissa.

Marjut: Kiitos makeista nauruista ärsykekontrollin opiskelussa! En ole koskaan tuntenut ketään lomittajaa ja sä asetit riman todella korkealle maatalouslomittajien listaan =D Ja sun Vappu on hurjan pätevä, huomaa miten nautitte yhdessä tekemisestä.

Ida: Kiitos että kutsuit mua Mimiksi koko koulutuksen ajan ;) Toimit ihailtavan rauhallisesti Rajun kanssa harjoitustilanteissa ja teistä tulee loistava home-etsiväpari!

Mari: Kiitos että olit mun vierustoveri koko kurssin ajan! On ollut todella hienoa seurata Seran matkaa "piittaamattomasta" kotikoirasta keskittyneeksi ja taitavaksi homekoiraksi! Ja on uskomatonta miten sä jaksat pennun kanssa käydä tän kaiken näin pian uudestaan läpi ;)


Jos jotain tekisin tällä kurssilla toisin, se olisi tietenkin enempi treenaaminen. Valitettavasti elämä meni tänä vuonna näin, mutta nyt mulla on kallion vahva pohja jatkaa Mimin kanssa tästä ja tukeva verkosto, jolta uskon saavani apua myös tulevaisuudessa!



Kaikki kiva loppuu aikanaan =(

Tokavika lähijakso oli varsin vajavainen kohdallani. Äkillisesti muuttuneiden työkuvioiden vuoksi pääsin paikalle vain keskiviikkona.

Ohjelmassa oli yleistämistä ja siedättämistä. Meillä ei Mimin kanssa mennyt mitenkään nappiin tämä ja syy on täysin selvä. En ole ehtinyt treenaamaan yleistämistä lainkaan. Ja häpeän tätä suuresti. En vain ole ehtinyt, koska... Mutku ja sitku on hyvät vetää tähän syyllisiksi, mutta käytän niitä silti:

1. Tässä samaan aikaan hajuerottelukoulutuksen kanssa olen käynyt Turun Ammattikorkeakoulussa englanninkielistä tutkintoa; Degree Programme in International Business. Tämä on toki ollut haastavaa, koska on "väärällä" kielellä enkä mitenkään ole lainkaan enkä varsinkaan yhtään akateeminen ihminen, joten opitun tiedon tuominen esille essee- ja raporttimuodossa englanniksi on aiheuttanut muutamia pääraapimisia ja aikaa on tietenkin kulunut paljon, vieden sen minun ja Mimin yhteisestä treeniajasta kokonaan.

2. Koska jäin keväällä työttömäksi toistamiseen vuoden sisällä ja kaiken byrokratian ja yhteiskunnan muuttuvien tilanteiden jälkeen työttömyyskorvaukseni pieneni useammalla sadalla eurolla kuukaudessa, en pystynyt osallistumaan kesän lähijaksoille lainkaan ja tämä ahdistava tilanne ajoi minut epätoivoissani yrittäjäksi, olen joutunut taloudellisen toimeentuloni vuoksi valitsemaan työnteon ennen Mimin kanssa treenaamista. Yrittäminen on kovin mukavaa, mutta näin aloittavana ja varsin epävakaan tulovirran aikana ei valitettavasti ole varaa kieltäytyä toimeksiannoista. Odotan ja oletan tilanteen tietenkin tasaantuvan tässä hyvinkin pian, ja AMK:kin loppuu nyt joulukuussa, jolloin pystyn jälleen treenaamaan Mimin kanssa ja sitä todella odotan! Me ollaan hyvä pari ja Mimi on hurjan pätevä 😍

Noin. Siinä vuodatus ja syyt meidän tämän hetkiseen tilanteeseen koulutusprosessissa. Turha lienee mainita edes perhettä, johon myös jaan resurssejani runsaasti...

Mutta siis 8. lähijakso oli pätkä, mutta raa'asti kertoi minun ja Mimin tilanteen koulutuksen kannalta tällä hetkellä. Kahdessa sokkoetsinnässä Mimi ei löytänyt hajua. Tai molemmissa kyllä löysi, mutta ei ilmaissut, eli yleistäminen on jäänyt tekemättä. Jälkeenpäin kun ajattelen noita tilanteita, olisi minun ohjaajana tällaisessa harjoitustilanteessa pitänyt olla tarkkaavaisempi ja tarttua oikeana hetkenä Mimin toimintaan. Eli tunnistan sen käytöksestä kyllä sen, kun hän haistelee häiriöitä ja huomasin hyvin hetken, kun hän löysi etsittävän hajun, mutta en tajunnut kannustaa ja kääntää hänen huomiotaan siihen.

Uskon kyllä, että yleistämisen kautta saamme Mimille varmuutta oikean hajun etsimiseen. Tätä en epäile. Mutta treenattava on, ja paljon!

Tässä muutama kuva lähijaksolta









Koska Mimi ei löytänyt sokkoja, menimme hyrrälle varmistamaan tunteeko hän hajua enää lainkaan. Kyllä tunsi =)



Viimeistä lähijaksoa odottaen <3 p="">

Back to basics

Morjensta pöytään!

7. lähijakso läpi räpiköity... Jälleen kerran voimme todeta, että koulutussuunnitelma etenee ja koira oppii, ohjaajasta huolimatta.

Se on kylläkin vähän noloa, että koulutuksen tässä vaiheessa meidän piti palata alkuun, ja tarkoitan ihan alkuun, koiran koulutuksessa. Treenasimme keskiviikkona keskittymistä, rauhoittumista ja kohdetyöskentelyä. Tommy totesi mun ja Mimin treeniä katsoessaan, että ollaan oiva esimerkki nakki-tottiksesta. Koira osaa kyllä lähes kaiken, mutta on niin keskittynyt palkkaan (ahne kun on, ja se on hyvä) että sählää ihan saakelisti. Perusasia 1: nakki pois kädestä, jotta koira pystyy kuuntelemaan käskyjä. Perusasia 2: palkkaa vasta, kun koira tekee (ja pysyy) mitä pyydät.

Huoh... Mutta niinhän se Tommyn kirjakin loppuu;   Parhaat tulokset saavutetaan, kun ymmärtää perusperiaatteet. Jos siis haluat onnistua koirasi koulutuksessa, kertaa perusteet.

Eli kikkailut sikseen ja palaa lähtöruutuun, mikäli homma ei toimi.

Hajutyöskentelyssä meidän ei ihan alkuruutuun kuitenkaan tarvinnut palata. Home on tuttu haju Mimille ja seuraavaksi siirrymme kasvattamaan hometta itse täällä kotona, jotta voimme luopua siirrännäisten käytöstä. Mimin motivaatio on kunnossa ja vahviste myös. Tämä on koulutuksessa nyt juuri se vaihe, jossa saatamme joutua ihmettelemään että onko se vahviste kunnossa, eli onko koira kiinnostunut tekemään töitä ja kestääkö se mahdolliset tyhjän etsimiset tulevaisuudessa. Kuten jo totesin, Mimi on ahne ja se tekee mitä vain saadakseen minulta hyväksyntää, joten vahviste toimii ja motivaatio myös, niissä en näe ongelmaa.

Edelleen meidän päätehtävämme on yleistää ja siedättää, siedättää ja yleistää. Hakea tilanteita, joissa on häiriötä ja treenata siellä. Tehdä vientiharjoituksia väkijoukossa sekä koirakentän laidalla. Niin, että se minun kanssa työskentely ja eritoten hajutyöskentely on Mimille kaikkein tärkein asia ja että se kokee saavansa siitä sen mitä se haluaa kun tekee mulle töitä.

Vientiharjoitukset sujuvat oikein hyvin!





Alimmassa kuvassa olemme Marin kanssa tekemässä Vapulle häiriöitä metsään =D