Yhteenvetoa

Haluan ensimmäisenä sanoa, että on ollut suuri kunnia ja uskomaton etuoikeus saada osallistua Winnovan hajuerottelukoulutukseen, kiitos mahdollisuudesta 🙏

Tämän koulutusjakson aikana olen oppinut paljon koirista, käyttäytymisestä ja kouluttamisesta mutta ennenkaikkea itsestäni. Mihin minusta Mimin ohjaajana on ja miten ammennan oppimaani käytännössä. Miten tulevaisuudessa tulen käyttämään näitä taitoja seuraavan koiran kanssa, koska toista Mimiä ei ole eikä tule.

Kirjallinen materiaali tästä koulutusjaksosta on jotakuinkin tässä blogissa, sillä exceltiedosto vahvistetaulukoistani matkasi bittiavaruuteen jo aikoja sitten. Kyllä tietotekniikka on hienoa... Enkä mitenkään jaksa uskoa, että kaivaisin vahvisteiden määrän nauhoittamistani videoista enää uudelleen. Mikäli joku joskus haluaa tällaista dataa minun ja Mimin työskentelystä, joudun toteamaan että valitettavasti ei onnistu.

Uskomattoman hieno matka tämä koulutus on ollut ja arvostan suuresti myös sosiaalista puolta, sitä, että olen saanut tutustua näihin hienoihin ihmisiin:

Keijo: Kiitos luottamuksesta, uskosta ja arvostuksesta. Oli hienoa päästä mukaasi aitoon työtilanteeseen ja nähdä, miten ammattilainen tekee työtä koiran kanssa. Uskon vakaasti pystyväni samaan!

Tommy: Kiitos mahtavista ideoista, maalaisjärjestä ja rautalangalla vääntämistäsi ohjeista. Kokemuksesi kouluttajana ja eläinten kanssa toimijana on ihailtavaa ja moiseen en usko pystyväni sitten millään ;) Mahtava pelisilmä ja rento ote! Kiitos!

Satu: Kiitos kurssiystävyydestä ja uudesta näkökulmasta hitaan koiran koulutuksessa. Ihailen pitkää pinnaasi ja paneutumistasi kasvattajan työhön hienon rotusi parissa.

Marjut: Kiitos makeista nauruista ärsykekontrollin opiskelussa! En ole koskaan tuntenut ketään lomittajaa ja sä asetit riman todella korkealle maatalouslomittajien listaan =D Ja sun Vappu on hurjan pätevä, huomaa miten nautitte yhdessä tekemisestä.

Ida: Kiitos että kutsuit mua Mimiksi koko koulutuksen ajan ;) Toimit ihailtavan rauhallisesti Rajun kanssa harjoitustilanteissa ja teistä tulee loistava home-etsiväpari!

Mari: Kiitos että olit mun vierustoveri koko kurssin ajan! On ollut todella hienoa seurata Seran matkaa "piittaamattomasta" kotikoirasta keskittyneeksi ja taitavaksi homekoiraksi! Ja on uskomatonta miten sä jaksat pennun kanssa käydä tän kaiken näin pian uudestaan läpi ;)


Jos jotain tekisin tällä kurssilla toisin, se olisi tietenkin enempi treenaaminen. Valitettavasti elämä meni tänä vuonna näin, mutta nyt mulla on kallion vahva pohja jatkaa Mimin kanssa tästä ja tukeva verkosto, jolta uskon saavani apua myös tulevaisuudessa!

Kaikki kiva loppuu aikanaan =(

Tokavika lähijakso oli varsin vajavainen kohdallani. Äkillisesti muuttuneiden työkuvioiden vuoksi pääsin paikalle vain keskiviikkona.

Ohjelmassa oli yleistämistä ja siedättämistä. Meillä ei Mimin kanssa mennyt mitenkään nappiin tämä ja syy on täysin selvä. En ole ehtinyt treenaamaan yleistämistä lainkaan. Ja häpeän tätä suuresti. En vain ole ehtinyt, koska... Mutku ja sitku on hyvät vetää tähän syyllisiksi, mutta käytän niitä silti:

1. Tässä samaan aikaan hajuerottelukoulutuksen kanssa olen käynyt Turun Ammattikorkeakoulussa englanninkielistä tutkintoa; Degree Programme in International Business. Tämä on toki ollut haastavaa, koska on "väärällä" kielellä enkä mitenkään ole lainkaan enkä varsinkaan yhtään akateeminen ihminen, joten opitun tiedon tuominen esille essee- ja raporttimuodossa englanniksi on aiheuttanut muutamia pääraapimisia ja aikaa on tietenkin kulunut paljon, vieden sen minun ja Mimin yhteisestä treeniajasta kokonaan.

2. Koska jäin keväällä työttömäksi toistamiseen vuoden sisällä ja kaiken byrokratian ja yhteiskunnan muuttuvien tilanteiden jälkeen työttömyyskorvaukseni pieneni useammalla sadalla eurolla kuukaudessa, en pystynyt osallistumaan kesän lähijaksoille lainkaan ja tämä ahdistava tilanne ajoi minut epätoivoissani yrittäjäksi, olen joutunut taloudellisen toimeentuloni vuoksi valitsemaan työnteon ennen Mimin kanssa treenaamista. Yrittäminen on kovin mukavaa, mutta näin aloittavana ja varsin epävakaan tulovirran aikana ei valitettavasti ole varaa kieltäytyä toimeksiannoista. Odotan ja oletan tilanteen tietenkin tasaantuvan tässä hyvinkin pian, ja AMK:kin loppuu nyt joulukuussa, jolloin pystyn jälleen treenaamaan Mimin kanssa ja sitä todella odotan! Me ollaan hyvä pari ja Mimi on hurjan pätevä 😍

Noin. Siinä vuodatus ja syyt meidän tämän hetkiseen tilanteeseen koulutusprosessissa. Turha lienee mainita edes perhettä, johon myös jaan resurssejani runsaasti...

Mutta siis 8. lähijakso oli pätkä, mutta raa'asti kertoi minun ja Mimin tilanteen koulutuksen kannalta tällä hetkellä. Kahdessa sokkoetsinnässä Mimi ei löytänyt hajua. Tai molemmissa kyllä löysi, mutta ei ilmaissut, eli yleistäminen on jäänyt tekemättä. Jälkeenpäin kun ajattelen noita tilanteita, olisi minun ohjaajana tällaisessa harjoitustilanteessa pitänyt olla tarkkaavaisempi ja tarttua oikeana hetkenä Mimin toimintaan. Eli tunnistan sen käytöksestä kyllä sen, kun hän haistelee häiriöitä ja huomasin hyvin hetken, kun hän löysi etsittävän hajun, mutta en tajunnut kannustaa ja kääntää hänen huomiotaan siihen.

Uskon kyllä, että yleistämisen kautta saamme Mimille varmuutta oikean hajun etsimiseen. Tätä en epäile. Mutta treenattava on, ja paljon!

Tässä muutama kuva lähijaksolta

Koska Mimi ei löytänyt sokkoja, menimme hyrrälle varmistamaan tunteeko hän hajua enää lainkaan. Kyllä tunsi =)

Viimeistä lähijaksoa odottaen <3 p="">

Back to basics

Morjensta pöytään!

7. lähijakso läpi räpiköity... Jälleen kerran voimme todeta, että koulutussuunnitelma etenee ja koira oppii, ohjaajasta huolimatta.

Se on kylläkin vähän noloa, että koulutuksen tässä vaiheessa meidän piti palata alkuun, ja tarkoitan ihan alkuun, koiran koulutuksessa. Treenasimme keskiviikkona keskittymistä, rauhoittumista ja kohdetyöskentelyä. Tommy totesi mun ja Mimin treeniä katsoessaan, että ollaan oiva esimerkki nakki-tottiksesta. Koira osaa kyllä lähes kaiken, mutta on niin keskittynyt palkkaan (ahne kun on, ja se on hyvä) että sählää ihan saakelisti. Perusasia 1: nakki pois kädestä, jotta koira pystyy kuuntelemaan käskyjä. Perusasia 2: palkkaa vasta, kun koira tekee (ja pysyy) mitä pyydät.

Huoh... Mutta niinhän se Tommyn kirjakin loppuu;   Parhaat tulokset saavutetaan, kun ymmärtää perusperiaatteet. Jos siis haluat onnistua koirasi koulutuksessa, kertaa perusteet.

Eli kikkailut sikseen ja palaa lähtöruutuun, mikäli homma ei toimi.

Hajutyöskentelyssä meidän ei ihan alkuruutuun kuitenkaan tarvinnut palata. Home on tuttu haju Mimille ja seuraavaksi siirrymme kasvattamaan hometta itse täällä kotona, jotta voimme luopua siirrännäisten käytöstä. Mimin motivaatio on kunnossa ja vahviste myös. Tämä on koulutuksessa nyt juuri se vaihe, jossa saatamme joutua ihmettelemään että onko se vahviste kunnossa, eli onko koira kiinnostunut tekemään töitä ja kestääkö se mahdolliset tyhjän etsimiset tulevaisuudessa. Kuten jo totesin, Mimi on ahne ja se tekee mitä vain saadakseen minulta hyväksyntää, joten vahviste toimii ja motivaatio myös, niissä en näe ongelmaa.

Edelleen meidän päätehtävämme on yleistää ja siedättää, siedättää ja yleistää. Hakea tilanteita, joissa on häiriötä ja treenata siellä. Tehdä vientiharjoituksia väkijoukossa sekä koirakentän laidalla. Niin, että se minun kanssa työskentely ja eritoten hajutyöskentely on Mimille kaikkein tärkein asia ja että se kokee saavansa siitä sen mitä se haluaa kun tekee mulle töitä.

Vientiharjoitukset sujuvat oikein hyvin!

Alimmassa kuvassa olemme Marin kanssa tekemässä Vapulle häiriöitä metsään =D

Ärsykekontrolli

Pitkästä aikaa tätä blogia...

Henkilökohtaisista syistä johtuen, en päässyt osallistumaan kesän kumpaankaan lähijaksoon 😕
Mutta elokuun lähijakson olin taas paikalla ja olipas mukavaa nähdä kurssikaverit koirineen!

Porukka oli kesän aikana editynyt huimasti ja mekin Mimin kanssa olemme päässeet eteenpäin koko alkukurssin hankaluuksien jälkeen. Koin valtavaa tuskaa erotteluvaiheessa Mimin adhd-aktiivisuudesta. Mimin reaktiot ja käytös on niin nopeaa, että sieltä oikean ja toivotun käytöksen poimiminen on enemmän kuin hankalaa. Toisaalta, eipä myöskään tarvitse kauaa odotella tarjoamista uudelleen...

No, koko kesä kotona tahkottiin hajuerottelua ja viikko toisensa jälkeen tuntui päässä kipeältä, kuin olisin hakannut sitä seinään. Kokeilin eri asioita, mm. sitä, että otin lapsen purkkitelineeksi ja purkkiradan nostamista ylemmäs, kunnes älysin siirtää treenit maton päälle, jossa Mimi ei pääse tekemään mahasyöksyään suoraan radalle, vaan joutuu ihan oikeasti haistamaan purkkiradan ennen ilmaisua. Hallelujaa!

Tämä jälkeen olikin jo huomattavasti helpompi edetä ja lisätä uusia häiriöhajuja. Joten ärsykekontrolli pitkään käytetyn homeen kanssa oli todellisuutta lähijakson ekana päivänä! Huippua!

Koulussa on onneksi hyrrä, jonka kanssa on vähän helpompi työskennellä, koska Mimi ottaa lämpöä myös purkkiradalla käytettävästä palkan heittämisestä kauemmas. Hyrrän kanssa ilmaisun voi palkata siihen paikkaan kun hajun saa pyöräytettyä pois.

Lähijaksolla puhuttiin paljon käytännön työskentelystä ja siitä, miten haluaisimme koiriemme työskentelevän. Olisi huippua, että Mimin saisi opetettua etenemään järjestelmällisesti tutkittavassa tilassa, eikä niin, että se ryntäilee edestakaisin huoneessa. Päätin siis keskittyä tässä vaiheessa, jota yleistämiseksi kutsutaan, siihen, että ohjaan Mimin aina lähtemään rauhassa tutkittavan tilan seinän vierustaa. Lisäksi meitä kehoitettiin kirjoittamaan itsellemme omat säännöt ja standardit työskentelyyn koiran kanssa. Ja oman koulutuskirjanpidon on hyvä olla kunnossa, jotta asiakkaille pystyy todentamaan koulutusvaiheissa käydyt askeleet ja opitut asiat.

Nyt tällä menossa olevalla etäjaksolla meidän tulee Mimin kanssa keskittyä yleistämiseen. Me yleistetään ja yleistetään. Uusilla homeilla ja joka paikassa!

Kirjoittelen taas muutaman viikon päästä!

Tässä Keijon ottamia kuvia viime lähijaksolta

Vihjeen liittämisestä erotteluun

Toinen lähijakso hurahti nopeasti!

Aiheina näissä kolmessa päivässä olivat vihjeen liittäminen käytökseen ja erottelu. Tai erottelun aloittelu. Mimin kanssa pääsimme erottelun ensimmäiseen vaiheeseen eli lisäsin kuuman hajun kanssa samalle radalle tyhjän purkin, jotta Mimin pitäisi erotella ja ilmaista oikea purkki.

Parin kanssa keskusteltiin aluksi, miten vihje (homeen haju meidän tapauksessa) liitettäisiin käytökseen (maahan meno), jota oltiin etäjaksolla treenailtu. Parini kanssa veikkailtiin oikein, eli tarjotaan koiralle vihjettä ja jäädään odottamaan käytöstä. Jos koira ei tarjoa käytöstä kohta pian, ohjataan koira tekemään opeteltu ilmaisu ja häivytetään ohjaus pois mahdollisimman pian. Jos vihjeen ja toivotun ilmaisun välillä ehtii kulua yli 5 sekunttia, koira ei enää keksi yhdistää vihjettä ilmaisuun, joten ohjaamisen kanssa ei saa kuitenkaan viivytellä turhan pitkään. Koska koira yhdistää muuten kaikki tapahtumat vihjeen ja palkkion välillä sillan lailla, jolloin lähinnä palkkiota oleva reaktio vahvistuu eikä suinkaan toivottu ilmaisureaktio. Tämä kuva mielestäni selventää tätä hieman paremmin kuin selitykseni:

Kun ilmaisu on saatu liitettyä vihjeeseen tarpeeksi vahvasti, voidaan siirtyä koulutussuunnitelmassa eteenpäin. Tarpeeksi vahvan käytöksen voi tarkastaa datasta, jota treeneistä kerätään. Kun 80%, eli neljä viidestä tekemisestä on oikein, voi/kannattaa/pitää siirtyä seuraavalle portaalle ja nostaa kriteeriä. Kun treeneissä on avustaja tai vierestä seuraaja, on hänelle myös hyvä kertoa kriteeri, jotta hänkin voi tarkastella tekemistä.

Se teoriasta tällä kertaa!

Tässä vähän kuvatodisteita lähijakson tapahtumista. Kuvat on ottanut kouluttajamme Keijo ja lupa julkaisuun on häneltä saatu 😊

Parin kanssa kuivaharjoitellaan

Mietitään helpointa tapaa palkata taakse

Mimin ilmaisu on todella vahva

Mutta se ei ole ihan tällainen...

Reipas työskentelijä

Radalla vasta yksi purkki

Tänään toisen treenin aikana Mimi häiriintyi, kun hänen mahakarvoissaan oli joku roska. Mimi nappasi roskan pois ja jatkoi reippaasti työskentelyä. Hurjan hyvä motivaatio! 😄

Eli Mimin kanssa jatkamme kahdella purkilla, joista toisessa haju ja toinen vielä toistaiseksi tyhjä. Laitan sinne häiriöhajun kun seuraava kriteerin nosto on ajankohtainen!

Naksu ja maksu

Toisen lähijakson toinen päivä.

Tietoa on tullut taas niin paljon, että kovalevy piippaa täyttymisen merkiksi...

Eilen, toisen lähijakson ensimmäisenä päivänä aloimme harjoitella vihjeen liittämistä käytökseen. Mimin käytös, eli ilmaisu on maahan meno ja sitähän hän tarjoaa erittäin aktiivisesti, mutta elohopean nopeana tarjottuja käytöksiä kahdessa sekunnissa ovat myös oikea tassu, vasen tassu, raapiminen, vinkuminen ja purkin tökkääminen. Jep. Kahdessa sekunnissa... Apuohjaajani kuvasikin Mimin toimintaa erittäin osuvasti: amfetamiinia vetänyt tikka, joka hakkaa puuta. Siltä se meidän eilinen toiminta tasan näytti!

Valitettavasti eilen ei ollut kamera tallentamassa tätä käytöstä, mutta kuvauksen mukaan kun kuvittelette toiminnan niin ymmärrätte ehkä tuskani. Miten poimia ja ennen kaikkea palkata oikeasta käytöksestä kun käytöksiä on niin pienessä ajassa niin monta?! Ei helppoa...

Ai niin! Eilen meillä oli myös lyhyt tietokilpailu, jonka voitin vastaamalla kaikkiin kysymyksiin (11 kpl) oikein. Mutta tästä ei ole kuvaa, joten sitä ei ehkä sitten oikeasti tapahtunut 😉

Tänään, toisena päivänä, kirjasin koulutussuunnitelmaani sitten sellaisen muutoksen tähän vihjeen käytökseen liittämiseen, että pidän purkkia kädessä, jotta se tökkiminen, raapiminen ja tassujen nosto jäisivät ilmaisusta pois, ja jäihän ne! Mutta voi hyvänen aika miten pihalla voi ohjaaja olla! Seuraavassa videossa, kesto kolme minuuttia, on peräkkäin kaikki kolme 30 sekunnin treeniä, joista kaksi ensimmäistä ohjaaja mokaa kaiken mahdollisen ja estää koiraa ymmärtämästä ja oppimasta omalla luokattoman huonolla käytöksellään. Ihan hävettää tämä pätkä julkaista... Mutta viimeisen treenin kohdalla myös ohjaaja ymmärsi tehtävän ja onnistuneiden toistojen määrä olikin huimat 11 kappaletta 30 sekunnissa! Huimaa!

Tämä mokailu ja turhan työn tekeminen on merkki vain yhdestä asiasta ja opetti erittäin hyvin, että

Suunnittele toteutuksesi -> toteuta suunnitelmasi, ja tässä vielä hieno kaavio asiasta

Eli tässä video. Saa kommentoida. Huomenna kirjoitan lisää tästä lähijaksosta!

Treeniä, treeniä ja treeniä

Mestaritkin treenaavat alkeita. Joten minä, en mestari ensinkään, treenaan alkeita. Aina vaan ja uudestaan! Jos yhtään liian nopeasti otan askeleen eteenpäin, tulee näpeille välittömästi. Ja palaan lähtöruutuun, kulkematta minkään muun ruudun kautta.

Tänään teoriaosuus käsitteli edelleen sitä eilen aloittamaamme operanttia ehdollistamista. Sen käsitteet saattavat kuulostaa kummallisilta:

• Positiivinen vahviste (R+)

• Negatiivinen rankaisu (P-)

• Positiivinen rankaisu (P+)

• Negatiivinen vahviste (R-)

Vai aukeniko heti?

No mulle ei auennut ja vaati jälleen hyviä esimerkkejä selventämään nämä kummalliset sanaparit. Onneksi opettajamme on huippuhyvä eläintenkouluttaja ja esimerkkejä on hälle kertynyt vuosien varrelta kymmeniä, jopa satoja. Joten esimerkkien avulla tästäkin selvittiin. Eihän tämä vielä kristallin kirkasta ole, eikä tarvitsekaan olla, mutta näitä miettiessä saa aivot mukavasti solmuun 💫

Tänään tehtiin myös kaksi harjoittelujaksoa koirien kanssa ja Nellan askartelema kosketuskeppi pääsi käyttöön ja osoitti kyllä tarpeellisuutensa suurine palloineen, joita Mimi ei pystynyt haukkailemaan. Lisäksi Mimin vauhti (synnynnäinen) on todella hurja ja "kosketus" on pikemminkin raju törmäys päin palloa. Tähän vaivaan sain ohjeeksi laittaa kepin seinää vasten, koska ei Mimi nyt päin seinää halua juosta 😉 Joten tällä pienellä muutoksella ja isopalloisella kepillä, alkoi meidän juttu sujua, ohjaajan taidottomuudesta huolimatta 😄

Tässä tämän päivän vahvistetaulukot:

Hajulabrassa on kolme kameraa, jotka kuvaavat meidän treenejä. Mulla ei valitettavasti ollut muistitikkua tänään mukana, joten suoritin kätevän tiedoston, eli videon siirron kuvaamalla sen kännykälläni tietokonenäytöltä 😂

Ja koska olen oppinut hienosti käyttämään iMovie -sovellusta, tein taas tällaisen upean videon:

Kyllä on taidokasta! Mimin työskentely, ohjaajan toiminta ja iMovie -sovelluksen hyödyntäminen!

Läksyiksi saimme keppijumpan treenamisen ja muutaman kierroksen kosketustreeniä. Tein molempia, mutta en kuvannut kumpaakaan, joten ei todisteita siitä.

Koulupäivän jälkeen ajelin taas kotiin ja kyllä oli ihana nähdä lapsia ja puolisoa (vaikka olin vain päivän pois...) ja iltalenkillä kävimme kotimetsässä Nellan, Roopen ja koirien kanssa. Roope ei suostunut kuvaan.

Huomenna siis viimeinen koulupäivä tästä ensimmäisestä lähijaksosta. On ollut huima viikko oivalluksineen ja uusine tuttavuuksineen. Huomenna vielä nähdään, sitten olemme ihan oman onnemme nojassa kokonaisen kuukauden! 👻

Mutta nyt taas hyvää yötä ja huomiseen!!!